Mitä kehityskeskusteluja käsittelevät tweetit ovat?


Tweetit ovat lyhyitä 100...300 merkin kirjoituksia, joiden avulla on tarkoitus käynnistää kehityskeskusteluja koskevaa keskustelua, kokemustenvaihtoa, osaamisen kehittämistä ja yhteisöllisesti tapahtuvaa tiedon tuottamista. Tweetit voivat olla mm. ideoita, väitteitä, kokemuksia, kysymyksiä, näkemyksiä, suosituksia tai kommentteja.

Tweettien avulla voidaan käynnistää nano- ja mikroartikkeleiden tekeminen vastaamalla tweetissä esitettyyn kysymykseen, jatkamalla tweetissä esitetyn idean kehittelyä tai yhdistämällä useampia tweettejä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tweet -termi on lähtöisin Twitter -palvelusta, jossa se tarkoittaa lyhyttä, enintään 140 merkkiä käsittävää viestiä. Termiä on käsitellyt myös kielipoliisi omassa blogissaan, jonne pääset tästä linkistä.

Kehityskeskusteluja käsittelevät tweetit kirjoitetaan alla olevan luetteloon klikkaamalla Edit this page -painiketta, kirjoittamalla tweetti haluttuun kohtaan ja klikkaamalla lopuksi Save -painiketta. Kehityskeskusteluwikiin kirjoittaminen edellyttää liittymistä wikiin. Liittymisohjeet ovat Ohjeita kirjoittajille -sivulla.

Tweettejä kehityskeskusteluista voi myös lähettää sähköpostilla Kehityskeskusteluwikin organisoijalle. Organisoija kirjoittaa sähköpostilla lähetetyt tweetit alla olevaan luetteloon. Tweetin loppuun tulee lähettäjän nimi ellei sen julkaisemista ole viestissä pyydetty.


Tweettejä kehityskeskusteluista


Kehityskeskustelut onnistuvat parhaiten silloin, kun esimiehen ja alaisen yhteistyösuhde on hyvässä kunnosssa ja perustuu molemminpuoliseen arvostamiseen, luottamukseen ja välittämiseen.

Kehityskeskustelun onnistuminen edellyttää sekä esimieheltä että alaiselta hyvää valmistautumista.

Kehityskeskusteluihin kohdistuvien odotusten on oltava realistisia ja kohtullisia. Liian korkeat ja epärealistiset odotukset, jotka eivät toteudu keskustelun avulla, saavat kehityskeskustelun tuntumaan epäonnistuneelta.

Kehityskeskustelussa alainen on enemmän äänessä kuin esimies. Hyvin toimivassa kehityskeskustelussa alainen on äänessä 80% ajasta.

Kehityskeskusteluissa on sovittava asioista, niiden toteuttamisen käytännön toimenpiteistä, aikatauluista ja seurannasta.

Kehityskeskustelussa sovituista asioista valtaosan on oltava sellaisia, joiden toteuttamisesta alainen vastaa.

Ennen kehityskeskusteluja esimiehen ja alaisten on muodostettava yhteinen näkemys kehityskeskustelujen tarkoituksesta ja tavoitteista.

Palautteen antaminen hoidetaan parhaimmillan päivittäisen johtamisen yhteydessä kehityskeskustelujen välissä.

Kehityskeskustelussa esimies ja alainen muodostavat keskustellen yhteisen näkemyksen siitä, miten alainen on hoitanut työnsä ja saavuttanut tavoitteensa kuluneen kauden aikana, mitkä ovat hänen tehtävänsä, tavoitteensa ja muut suoritusten arvioinnin perusteet seuraavalle kaudelle, miltä hänen työtilanteensa tuntuu ja missä kunnossa hänen toimintaedellytyksensä ovat, mitä toimenpiteitä työtilanne ja toimintaedellytykset vaativat, missä asioissa hänen osaamistaan on tarpeen kehittää ja miten kehittäminen toteutetaan käytännössä. Lisäksi alainen voi kertoa oman näkemyksensä työyhteisön toimivuudesta ja sen kehittämistarpeista sekä esimiehen johtamistavan hyvistä puolista ja kehittämistarpeista.

- Hyvin hoidetun kehityskeskustelun jälkeen alainen kokee, että esimies arvostaa alaista, ja esimies kokee, että alainen arvostaa esimiestä. Kehityskeskustelun yhdeksi tavoitteeksi, tulokseksi ja onnistumisen arvioinnin perusteeksi pitäisikin asettaa arvostuksen kokemisen aikaansaaminen, ylläpito ja kehittäminen.